Aamupalaa ja ruokottomia juttuja

Lauantaiaamun aamiainen (kahden kahvikupillisen lisaksi) naytti seuraavalta:

Kreikkalaista jogurttia, chia-sammakonkutua, mustikoita ja kurpitsan siemenia. Kylla nyt jaksaa tarttua imurin varteen (ja ehka vahan imuroidakin)! Tama siis, jos ei pida juosta salamana kakalle. Kylla, naisetkin tekevat sita, jopa me hienot naiset, ja kylla, tarina kertoo etta chian siemenissa on sellainen taika. No, jospa koittaisin olla nostelematta mitaan kovin painavaa ettei housuun sentaan turahda...


Taman kirjoitettuani aloin ymmartamaan miten kaikilla noilla kakka-aiheisilla hakusanoilla oli tahan blogiin paadytty. 


Anteeksi. :D

Niin miten loysitkaan tanne?

Koska nyt on perjantai, olen rattivasynyt, eika tanaan ole toissakaymista kummempaa tapahtunut, ajattelin listata tanne muutaman hulvattoman hassun hakusanan, joita kayttaen blogiini on Googlen kautta loydetty.


Muutaman kerran on tata listaa katsellessa naurattanut - ja lista vaan kasvaa!
Tassapa siis kermat paalta - aakkosjarjestyksessa


"goalaisten palkkataso" - tulit oikeaan paikkaan - alan ammattilainen tassa terve!
"jakkupukuja lahdessa" - loytyy varmasti.
"kakan maistaminen" - olen kuullut etta siihen voi kuolla, ala koklaa.
"kakat housussa" -tata oon kokeillu, ihan turvallista.
"kakkahuumori" - onkohan googlella joku salainen tutka joka tunnistaa fanit?

Kuvan lapsi liittyy postauksen aiheeseen yhta paljon

 kuin kakan syominen, tai monet muutkaan naista

 hakusanoista,  tahan blogiin. Kuva: weheartit.

"kiltin alla" - en ole siis ainoa jota kiinnostaa.

"lasten sormivammat" - vaihtelevat lievista vakaviin, olettaisin.

"leiki sairasta" - LEIKIPPA KUULE ITE! MAA OON AIKUINEN!
"lestadiolaisuus" - kiitti vaan, neiti Anonyymi. :D

"nitrot aina mukana kaulakorussa" - viitannee tahan postaukseen mutta, kamoon.

"olohuoneessa kumppareissa" - olikohan talla kaverilla joku fetissi?

"pylly paljaana" - useinkin, kysy vaan enemman jos haluat tietaa!

"pyllynaama skotti" - Paikalla!
"ruma hiustyyli" - no voihan nyt helevetti! :D (3 vierailijaa loytanyt blogin tata kautta...)

"tasapaksuun vartaloon mekko" - joo, kiitti vaan, kaveri!

"tulisin lastenhoitajaksi kotiin poriin" - again, WTF?

"varpaat sukkahousuissa" - yleensa vain yhtaaikaa muun jalan kanssa, minulla ainakin.

"yks kakkaa" - meilla jopa kaks!

Ja viimeisena oma henkilokohtainen suosikkini:

"onko roska-autossa aina kaksi" 

Tutkimattomat ovat Herran (ja hakukoneiden kayttajien) tiet. Amen.

Partickin paras puutarhuri

Toista ei tanaan herunut vuoroa, joten pankkitilin lihottamisen sijaan paatin tehda jotain muuta palkitsevaa. Etupihamme, tuo Glasgown puutarhatilkuista kaunein, oli taas rikkaruohoja taynna. Kertaalleen ne jo talle kesalle kitkin, mutta kesalomailemasta palatessamme ei piha enaa ollut ihan niin siistin nakoinen.


Pari tuntiahan siihen taas hujahti kaksi rikkaruohosessiota talle kesalle saavat riittaa. Jos viela uskaltavat tunkea meidan vankilapihalle niin suihkutan jollain akkuhapolla. Ettas tiiatte, rikkaruohot!

Tassa jo suurin osa pihasta putsattuna, ja enaa tuo kauimmainen nurkka jaljella. Nyt tosin on sekin tehty, vaikka hermot meinasin menna tuonne pihan peralle kasvaneiden arsytys-kasvien kanssa, joita ei mitenkaan saanut juurineen maasta... Akkuhappoa, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Siellapa itse puutarhuri. Vaikka muutama tunti hommassa menikin, kului aika ihan siivilla. Aurinko paistoi taydelta taivalta ja iPodissa soi Madonnan Immaculate Collection, joka vei minut sulosavelillaan  takaisin 80-luvulle (niihin kahteen vuoteen jotka silla vuosikymmenella elin) ja ehdottomasti 90-luvulle, josta paasin jopa nauttimaan noin keskimaarin kymmenen vuotta.


Kun piha naytti tarpeeksi karulta, siirryin takapihalle leikkimaan naapurin tyttojen, ikaa 4v ja 9kk, kanssa ja nautiskelemaan auringonpaisteesta.


Nyt jaakaapissa odottaa fetajuustolla, basilikalla ja aurinkokuivatuillta tomaateilla maustettu lihapullataikina, josta paistelen pullat Geoffin saavuttua kotiin ja ehka nautin lasillisen viinia erinomaisen puutarhurointipaivan kunniaksi.

Parhaiden blogilahjojen toivossa

Keskusteltiin Geoffin kanssa blogeista ja kerroin etta olin juuri saanut kaksi uutta lukijaa. 
Seuraavaksi kaytiin tama keskustelu:


G: So, how many readers do you have to have before you start getting free stuff?
E: 300-400 probably but my blog isn't about fashion or make-up so what would they send me?   
G: Well, that's true. Maybe you should start writing about cars... or jewellery?

Kuva: weheartit

Kahden hengen blogimiitti

Glasgown parhaat bloggaajat, mina ja Hanna siis, kavimme eilen treffeilla. Saa suosi suunniteltua kavelyretkea keskustaan ja kaikkinensa paiva oli hirvittavan mukava, vaikka rahaa menikin ehka  hiukkasen liikaa...


Taman nakoisena lahdin aamupaivasta liikkeelle. Tama kuva on tosin otettu vasta illalla kotiin palattuani joten kuvitelkaa tama sama look mutta hiukan freesimman nakoinen naama.

Keskustaan kopottelyn jalkeen tuli kuitenkin niin kuuma etta Sauchiehall Streetilla oli jo pakko ottaa paita pois...

No ei vaiteskaan. Setamies se siella vaan heitteli palavia kepakoita ja mina napsin innoissani kuvia. Otin kuvia muistakin jutuista kunhan toivuin hurmoksestani.

Savutettujen valkosipulien lisaksi festivaaleilta olisi kylla voinut kantaa vaikka ja mita. Eritoten ne lukuisten juustotiskien ohitukset ilman lompakon esiinkaivamista teki tuskaa. Pysyin kuitenkin lujana. Tai no, ostin mina sitten muita juttuja...

Naissa iltasella otetuissa kuvissa esiintyvat myos Hannan ihanat Vivienne Westwoodin popot, jotka han tarjosi lainaan kotimatkaa varten, silla omat ballerinani hankasivat paivan aikana ihan hirvittavat rakot varpaisiin.

Uuden sormuksen lisaksi ostin uuden ihanan takin, jonka ajattelin piristavan varillaan harmaita syypaivia. Ja onhan tuo takki nyt aivan mielettoman suloinen muutenkin.

Sielunravinnon lisaksi nautimme myos lounasta 13th Note-vegekahvilassa ja kotimatkalla kaytiin viela virkistaytymassa jaakahvin ja juoruilun aarella.

"Oota maa laitan eka arskat paahan tai muuten mulla on siina kuvassa tammonen ilme."

Jep, niin oli.

Loppuun viela piristeeksi eraalta suositulta muotiblogilta inspiraationsa ottanut malli esittelemassa paivan vaatekertaa. 

Ilme ei tosin ehka ollut ihan tarpeeksi nyrpea mutta hankala noin ihanan paivan jalkeen on hapanta naamaa nayttaa!

Edit.  Ainiin, meinas ihan unohtua! Tervetuloa, te kaikki uudet lukijat! :)

Hyvan paivan paatos

Ihan mahtipaiva takana. Aurinko paistoi, seura oli kerrassaan mahtavaa ja jalat on nyt rakoilla tuntien kavelemisesta.

Rahaa tuli tuhlattua oikein olan takaa ja yksi ostoksistani oli Merchant City Festivalin herkkuteltoilta loytyneet savustetut valkosipulit. Muutaman kynnen kaytin jo heti kotiin palattuani herkkusieni-basilikapastakastikkeeseen.

Lopuista ostoksista (ja mahtavasta ostosseuralaisestani) lupaan tulla kertomaan huomenna. Kuvien kera oikein. Nyt paa tuntuu niin tyhjalta ja jopa taman postauksen kirjoittaminen on ollut hirvittavan uurastuksen alla kun ajatukset eivat oikein pysy kasassa. Taitaa olla nukkumaanmenoaika.

Lontoo - ei paskempi paikka ollenkaan.

Ilmeisesti, postaustahdista paatellen, olen vielakin hieman lomatunnelmissa. Nyt on kuitenkin aika aloittaa kesareissutarinointi ja sen aloitamme kuvaplajayksella Lontoosta. Tata ennen olimma viikon verran Yorkissa. Tarinoita Yorkista myohemmin. Nyt kuitenkin kuningaskunnan paakaupunkiin.

Hostellimme (jonka jouduimme varaamaan useamman kymmenen kielteisen CouchSurfing-vastauksen jalkeen. Kiitos vaan, kiireiset Lontoolaiset. Kylla Glasgowssa ois aina tilaa!), sijaitsi aivan Kensington Gardensin ja Hyde Parkin tuntumassa. Pizzabuffetissa nautitun illallisen jalkeen lahdimme iltakavelylle puistoon ja kavimme katsastamassa Prinssi Albertin, tuon penislavistysten kuninkaan kunniaksi kyhatyn, pelkistetyn muistomerkin.

Taivas alkoi puolen tunnin tallustelun jalkeen nayttaa melkoisen (upean) pelottavalta ja keskimaaraista epamaaraisemman nakoiset kaverit keraantymaan puistoon vaanimaan rauhassa tallustelevia turisteja, joten paatimme lahta takaisin kohti hostellia valmistautumaan seuraavaan, hikiseen paivaan Lontoon metrolla matkustellen. Nappara kulkuneuvo tuo metro, mutta aina niin tupaten taynna ja samperin kuuma. Hyi.

Seuraavan kerran, muutamaa paivaa myohemmin, samaisen puistoalueen lapi tallustellessamme, oli puukottajan nakoista porukkaa paljon vahemman liikkeella ja ilmakin naytti suosivan.

Tama taitaakin olla jo eri paivana. Yhtena neljasta reissupaivastamme kavimme joka tapauksessa treffaamassa Geoffin kaveria, Melbournesta Lontooseen muuttanutta Neilia. Neil on ihana ja hauska tyyppi ja hauskaa meilla olikin.

Vietimme alkuillan Neilin ja tyttoystavansa Brick Lanella sijaitsevassa kampassa ja suuntasimme sitten katsomaan stand-uppia. Kuinkas muutenkaan.

Seuraavana paivana, Breakfast Clubilla nautitun hirvittavan hintaisen mahtibrunssin jalkeen tormasimme tallaiseen. Eipa olisi huono idea sijoittaa naita useampaankin paikkaan, miehet kun ovat tunnettuja julkipaikkapissailustaan.


Viimeisen paivan Lontoossa vietimme ne perinteiset nahtavyydet kiertaen. 

Matkalla Buckinghamin palatsiin, tormasin elamani ensimmaista kertaa suojatienappulaan ratsastajille. 

Kuvaajan takana siis Buckingham Palace, mutta kaikkihan nyt tietaa milta se nayttaa. Sen sijaan ette tainneet ennen tietaa milta nayttaa suomalainen turisti leijonan kivekset kadessaan, ettehan?

Elizabethilla oli myos aika kiva sorsapuisto, jonka lapi tosin kavelimme vain pikaisesti silla vetta satoi tassaKIN vaiheessa paivaa aika reippaasti.

Paivan kappailtyamme kavimme viela ikkunaostoksilla Harrod'silla, josta luulin voivani ostaa edes jotain. Tunnin kiertelyn jalkeen en loytanyt mitaan, jonka minun kukkaroni sisalto olisi voinut kyseisesta kaupasta lunastaa. Rikkaana sitten uudestaan.

Sellaistapa siis siella. Paljon kerkesi neljassa paivassa nakemaan mutta hirveasti jai nakematta. Odotetusta nuo turistikohteet eivat kovin sydanta sykahdyttaneet mutta esimerkiksi Sohon ja Hoxtonin tarkempaa tutkimista varten taytynee varata matka Lontooseen toisenkin kerran. Ja kolmas matkan sitten niiden jaljellejaavien satojen mahtipaikkojen tutkiskelua varten. 


Hikisesta metrosta ja kalliista hinnoista huolimatta taisin menettaa ainakin pikkuosan sydantani Lontoolle. Ei paskempi paikka.

Purjo, olet kohtalon lapsi

Kotona ollaan! Loma Suomessa oli mita ihanin ja viime postauksessa esitellylle mokille olisi kylla voinut jaada pidemmaksikin aikaa. Voi kunpa olisimme hoksanneet menna sinne jo aikaisemmin ja sitten viela kerran. Ja ehka pari kertaa uudestaankin loman aikana. 

Taytyy olla aikuistumisen merkki, kun huomaan nauttivani pelkastaan vaan olemisesta mokilla. Kun kannykoilla ja tietokoneilla voi minun puolestani heittaa vesilintua (vaikkakin koneelta on kylla kiva soitella kesabiiseja). Olisin voinut loikoilla terassilla auringonpaisteessa ja katsella virtaavaa jokea vaikka viikon tylsistymatta. Ensi kesana sitten uudestaan.


Vaikka lomalla olo olikin aivan ihanaa seka mielta (ja pankkitilia...) tyhjentavaa, taytyy kylla sanoa etta kotiinkin oli ihanaa palata. Joululomalta Suomesta palattuani muistin istuneeni tassa samaisella sohvalla ja itkeneeni. Tuntui kamalalta palata stressaavaan arkeen mutta nyt on toisin. Kivaahan taalla on. Vaikka puolet matkavaroista odottaakin viela matkalaukussa. Kukahan lie ne purkaisi kaappeihin. Anyone?


Tanaan kavin illalla moikkaamassa erasta tyokaveriani pubissa. Ennen treffeillemme ryntaamista (olin myohassa, kuten aina) tein illallista. Kesakurpitsa-purjogratiinia, hence the title. Ihanata ruokaa, jonka ohjeen bongasin aidin luona Kodin Kuvalehdesta. Ulkomuistista ostin ainekset tahan simppeliin mutta ihanaan gratiiniin ja loysin sitten viela netista reseptinkin:





4 hengelle

200 g maustamattomia kanasuikaleita
1 keltainen kesäkurpitsa
1 vihreä  kesäkurpitsa (itse loysin kaupasta vain vihreaa, ja laitoinkin niita kolme)
1 purjo
3 rkl oliiviöljyä
1 dl kana- tai kasvislientä
2 rkl korppujauhoja
1 valkosipulin kynsi (meilla koviksilla menee kolmekin kyntta)
3–4 rkl raastettua parmesaania


1. Ruskista kanasuikaleet pienessä määrässä öljyä. Mausta suolalla ja pippurilla. Viipaloi kesäkurpitsat ja purjo. Sekoita kasvisten joukkoon 2 rkl öljyä.

2. Lado puolet kesäkurpitsa- ja purjoviipaleista uunivuoan pohjalle. Levitä kanasuikaleet kasvisten päälle. Lado loput viipaleet kanojen päälle. Kaada vuokaan noin desilitra kana- tai kasvislientä. Sekoita korppujauhojen sekaan hienoksi raastettu valkosipulinkynsi ja parmesaani sekä 1 rkl öljyä. Ripottele seos kesäkurpitsaviipaleiden päälle.

3. Paista gratiini 200 asteessa uunin keskitasolla kauniin ruskeaksi, noin 30 minuuttia.

Kuvan nappasin jo valmiiksi myohassa treffeilta, yrittaen samaan aikaan vaantaa nutturaa ja sutia ripsivaria silmiin. Kodin Kuvalehden nettisivuilta loytyva kuva on ehka hiukkasen edustavampi.


Nyt taidan alkaa tutustumaan esiteineille suunnattuihin kirjoihin, jotka hain tanaan kirjastosta. Seitsemisen kirjaa saimme luettavaksi nain kesakotilaksyjen muodossa. Aivot saavat siis jatkaa viela lomaa pari kuukautta.

Mokkielamaa

Lomaa Suomessa jaljella enaa perjantaihin asti. Jossain vaiheessa olen jo vahan ikavoinyt takaisin Glasgown kotiin mutta eilen kun saavuimme aidin miesystavan mokille Oulujoen varteen, alko perjantainen kotiinpaluu tuntua liian aikaiselta. 

Eilen saunoimme ja uimme. Pylly paljaana, tietenkin.

Tanaan on harjoiteltu eukonkantoa...

...ja hoidettu puutarhaa.

Bikiniasu paljasti loman aikana kasvaneen kesamahan ja piti sitten koittaa vahan rehkia.

Juuri palasimme pikkuruiselta melontaretkelta joelta. Oli kylla kaikkea muuta kuin rentouttavaa kun koko keskittyminen meni siihen, etta edes valilla kajakki olisi edennyt muutenkin kuin kylki edella... 

Viinilasillisella meni sekin arsytys ohi. Nyt pistin saunan lampenemaan (ihan ite!) ja kohta taas pyllyuinnille. Kylla lomalla kelepaa!